sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Se tunne ...


... kun herää ja tajuaa olevansa mökillä, vaikka lomakausi on jo ohi


On ollut niin huikean kauniita, tyyniä syysaamuja että olemme miehen kanssa heti herättyämme lähteneet usein aamukahviajelulle. Se tarkoittaa veneellä putputtelua jonnekin lähistölle, ankkuroitumista ja aamukahvien nauttimista täydellisessä hiljaisuudessa, rauhassa ja ulkosaariston lumoavassa tunnelmassa ...


Mökin porrasprojekti etenee


Lohipiirasta lounaana


Mökillä virveliin tarttuu näin syksyllä lähes jokaisella heitolla hauki


Miehen synttärit osuivat sopivasti mökkiviikonlopulle. 
Sen kunniaksi oli mutakakkua, Liisa-mummon ihanaa vadelmahilloa ja kermavaahtoa


Viime aikoina mökkirantaan on pystytetty uutterasti savusaunan hirsikehikkoa. Se pitäisi saada katon alle ennen talven tuloa. Vielä puuttuu muutama varvi. Massiivisista sahapelkkahirsistä koottu kehikko on 3m x 3,5m kokoinen ja siitä tulee korkeimmillaan yli kolmen metrin korkuinen. 


4 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Voi että - juurikin tänä aamuna sanoin miehelleni, että en ole koskaan haaveillut kesämökistä - vaikka sellainen perheelläni olikin kun olin lapsi ja nuori. Tämä teidän "mökki" onkin sitten juuri sitä mikä vastaa unelmaani :) ei ihan tavallinen torppa - kaikella kunnioituksella niitäkin kohtaan. Silti. Uskomaton kesämökki - uskomattomalla paikalla. Sitä kun tässä iässä osaa jo arvostaa mukavuuksiakin - :) Ja juurikin tuollaisia aamuretkiä.

Teija kirjoitti...

Uiui miten ihanat tunnelmat jälleen♥ Upeat kuvat olet nappaillut!

Pahoin pelkään, että oma mökkeilykauteni on paketissa, vaikka varmasti päiväretkiä vielä tehdään. Ja mies käy rakentelemassa viikolla uutta piharakennusta. Mökki-ikävähän näitä katsellessa tuli♥

Ensi kesän veneretkillä katselen mökkiänne taas "sillä silmällä" siellä kallion laella!

Anonyymi kirjoitti...

Hei, mihin portaikko vie, pääseekö sinne toista kautta? Ajattelin kun nyt vasta teette. Kauniit kuvat ja tunnelmat.

Heli/ Rakas vanha valkoinen taloni kirjoitti...

Kiitos kommenteista - jotka melkein unohtuivat boxiinsa kiireessä...

Onpa Anne ihanaa kuulla - mökki on meidän suuri unelmamme ja mielipaikkamme maailmassa <3

Ja tosiaan, monenlaiset mökit voivat olla oikein tunnelmallisia, myös ne vähemmillä mukavuuksilla varustetut. Mutta ihmeen paljon tätä nykyä myös arvostaa sitä, kun matkustaa syystuulilla ja sateilla "maan ääriin", keskelle ei mitään, karuun ulkosaaristoon ja sielläkin vielä yksinäiseen saareen, niin vastassa on kylppäri lempeine suihkuineen ja hanat, joista virtaa lämmintä vettä...

Teija, minulla on tätä nykyä krooninen mökki-ikävä ja enenevissä määrin myös miehellä. Onpa hauska ajatus, että joku mökkimme blogin perusteella mereltä päin tunnistaisi :-D

Anonyymi, portaat vievät laiturilta suoraan kohti sisäänkäyntiä ja ovat vielä keskeneräiset. Toistakin kautta kyllä pääsisi, mutta sama reitti on ollut vuosia käytössä ilman portaita. On menty välillä kieli keskellä suuta, sillä kalliot ovat kostealla säällä varsin liukkaat. Tapaturmiklta on onneksi vältytty. Mutta portaat ovat odotettu lisä, ne tekevät reitistä turvallisemman ja myös helpottavat kulkua.

Outs Marri - ja kiitos! Taidan olla kuitenkin jo myöhässä.... !?