sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Savusaunassa katto päällä!

Mies on ahkeroinut savusaunan parissa tavoitteenaan saada katto vesitiiviiksi ennen talven tuloa. 
Se tavoite on nyt saavutettu ja viimeisetkin kattohuovat on liekitetty paikoilleen. 

Kuvassa savusauna takavasemmalla ja halkoliiteri etualalla.


Savusaunan takaseinä on yli kolme metriä korkea. Lauteiden alle on tulossa lähes seisomakorkeus. 

Katosta on tarkoitus tehdä myöhemmin ruohokatto. Se on alaviistossa päärakennuksesta katsoen, 
eli kattoon panostaminen saattaisi maiseman takia kannattaa.

Varsinaisen saunatilan lisäksi tarvitaan vielä suojaisa pukuhuone ja iso terassi. Olemme alkaneet miehen kanssa haaveilla myös kylpytynnyristä, jossa voisimme savusaunomisen 
lomassa ihailla mökin uskomattoman kirkasta tähtitaivasta. 

Nyt tuntuu siltä, että loppujen yksityiskohtien kanssa olisi syytä konsultoida vielä arkkitehtia, 
joka näillä viimeistelyillä osaisi luoda perinteiselle hirsirakennukselle vähän modernimpaa ilmettä. 

Olemme kyllä välillä olleet sitäkin mieltä, että rakennnuksesta voisi tulla 
puhdasoppisen perinteinen savusauna. Katon muodon ja kaltevuuden yhteneväisyys 
päärakennuksen kanssa on kuitenkin ehkä nyt johtamassa linjanmuutokseen. 

Syksyinen saaristomaisema


Mökillä on tähän aikaan vuodesta erityisen tunnelmallista.

Pyhäinpäivän kynttilät ja saariston hämärtyvä ilta



sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Se tunne ...


... kun herää ja tajuaa olevansa mökillä, vaikka lomakausi on jo ohi


On ollut niin huikean kauniita, tyyniä syysaamuja että olemme miehen kanssa heti herättyämme lähteneet usein aamukahviajelulle. Se tarkoittaa veneellä putputtelua jonnekin lähistölle, ankkuroitumista ja aamukahvien nauttimista täydellisessä hiljaisuudessa, rauhassa ja ulkosaariston lumoavassa tunnelmassa ...


Mökin porrasprojekti etenee


Lohipiirasta lounaana


Mökillä virveliin tarttuu näin syksyllä lähes jokaisella heitolla hauki


Miehen synttärit osuivat sopivasti mökkiviikonlopulle. 
Sen kunniaksi oli mutakakkua, Liisa-mummon ihanaa vadelmahilloa ja kermavaahtoa


Viime aikoina mökkirantaan on pystytetty uutterasti savusaunan hirsikehikkoa. Se pitäisi saada katon alle ennen talven tuloa. Vielä puuttuu muutama varvi. Massiivisista sahapelkkahirsistä koottu kehikko on 3m x 3,5m kokoinen ja siitä tulee korkeimmillaan yli kolmen metrin korkuinen. 


sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Kesän jälkeen

Hehkein mökkikesä on taas väistämättä takana. Sen mukavimpia muistoja ovat tänä vuonna monet virkistävät hetket vieraiden kanssa. 


Elokuun alun tyynenä ja lämpöisenä päivänä teimme mökkinaapurin kanssa mahtavan veneretken Aspön saarelle. Satamassa oli todella ystävällinen vastaanotto ja koko saarella erityisen hyväntuulinen tunnelma. Puhumattakaan huimaavan upeista maisemista.


Pääsimme eväidemme lisäksi maistamaan juuri savustettua, lämmintä savukalaa


Aspön kirkko


Kallioilta näkyi kauas


Yhteysalus saapuu saareen


Huomenna päästään viimein siirtämään uutta savusaunakehikkoa mökille. Jos hyvin käy, ensi juhannuksena saadaan lempeät löylyt!

lauantai 1. elokuuta 2015

Juhannusliina 2016

Yksi asia, johon mökillä ei koskaan totu, on ikkunasta avautuva maisema. Siihen ei totu siitä syystä, että se on aina erilainen. Esimerkiksi auringonlaskun väritys vaihtelee joka ilta. 

Tässä yksi kaunis auringonlasku heinäkuulta


Bella ja Pablo näyttävät auringonlaskua vasten lähes yhtä romanttisilta kuin 
Kaunotar ja Kulkuri 


Iltatunnelmia auringonlaskun jälkeen


Aiemmin mainitsemani Sitruunapuukankaan himo sai onnellisen lopun, kun kännykkääni tuli ilmoitus Marimekon lisäalesta, yhteensä 40%. Viiden metrin juhannusliinatilaus lähti vetämään samalla minuutilla ja tässä se ihanuus nyt hulmuaa!

Mökkinaapuri kertoi yrittäneensä tilata samaa kangasta myöhemmin samana päivänä, mutta se oli jo loppunut. Ei ne siis turhaan puhu, että varhainen kana saa madon!


Tänä kesänä olemme syöneet paljon salaatteja sillä kotipihan kasvimaa työntää suurta määrää makeaa ja rapeaa salaattia, sekä salaatteihin sopivia yrttejä. Muhkea pussillinen kasvimaan antimia on lähtenyt mukaan mökkireissuillekin.


Vain huippuhyvät tomaatit haetaan mökkisaaren paikalliselta yrittäjältä, ja oliivien tuottajina luotamme edelleen kreikkalaisiin.


torstai 2. heinäkuuta 2015

Huumaava keskikesä

Lomaviikot kiitävät huimaa vauhtia, keskikesän taitekohtakin on jo ylitetty. Päivät ovat lyhentyneet jo jonkin aikaa. Kesä on kuitenkin vielä heleimmillään ja siitä on helppo nauttia. Syksy tuntuu siintelevän kaukana.

Saimme Juhannukseksi koko perheen mökille ja lisäksi vielä yhden juhannusvieraan. Sää oli hiukan viileä, mutta ei kuitenkaan mahdoton: juhannusaterian saattoi nauttia ulkona. Viime kesänä se ei onnistunut.

Luonnonkukkakimput kuuluvat Juhannukseen


Meidän perheessä on huomattava miesenemmistö. Siksi tuntui kivalta saada oman tyttären lisäksi myös hänen ystävänsä mökille Juhannuksen viettoon. Nuorilla naisilla oli hyviä ideoita makeisiin juhlaleivonnaisiin. 

Tytöt tekivät vadelmajuustokakkubrownien jo edellisenä iltana, 
koska sen kuuluu tekeytyä yön yli jääkaapissa  


Seuraavana päivänä kakku koristeltiin tuoreilla puutarhavadelmilla, juuri ennen pöytään tuomista



Brownien paistaminen oli tarkkuutta vaativa homma, sen piti jäädä sisältä hiukan kosteaksi


Britakakku kuuluu meillä jokaiseen Juhannukseen. Tänä vuonna mansikkasato on myöhässä ja tuoreita mansikoita juhannuskakkuun oli vaikea löytää. Täytyi tyytyä viimevuotisiin pakastemansikoihin. Keittelin niiden seuraksi kakun väliin vielä raparperihilloa.


Myös sillikaviaari on vakiinnuttanut asemansa juhannuspöydässämme. Se maistuu erityisesti makean saaristolaislimpun kera.


Haaveilin keväällä uudesta juhannuspöytäliinasta, kiikarissa on jo jonkin aikaa ollut Marimekon Sitruunapuu-kangas. Mökin pitkälle ulkopöydälle pöytäliinakangasta tarvitaan kuitenkin viisi metriä, enkä löytänyt tuota kuosia vielä kunnon alessa. Lähes neljäkymppiä metriltä kankaasta, joka ei ole erityisen hyvälaatuista, on minusta suolainen hinta. Joten enpä sitten ostanut. 

Tämä juhannus mentiin vielä tutulla mansikkakankaalla, joka onkin kyllä tosi ihana. Sitruunapuu oli mukana serveteissä..



Mökin tarjoiluastiavalikoimat ovat rajalliset, 
eikä ison porukan salaatti ollut mahtua liian pienelle lautaselleen


Ruokaperinteet ovat minusta kiinnostava ja hauska juttu, ja vaalin niitä mielelläni. Niinpä meidän juhannuspöydässä on ollut tapana tarjota perinteisiä kesämakuja, varsinkin kalaa eri muodoissaan, mutkattomassa saaristolaishengessä. Mutta samalla, kun sisällä tehtiin salaattia paikallisen puutarhan tuotteista, viipaloitiin lohta ja pilkottiin aineksia sillikaviaariin, miesväki kypsytteli hitaasti hiiligrillillä kesän ykkösherkkuaan BBQ-maustettuja ribsejä ja valmisti aitoa kreikkalaista tsatsikia sen seuraksi. 

Niinpä nekin päätyivät hieman perinteestä poiketen kalapainotteiseen juhannuspöytäämme. 


Ilman graavi- ja lämminsavulohta ei tule kesää....


Eikä varsinkaan ilman makeita uusia perunoita ja tilliä...


Koska mansikoita britakakkuun ei siis nyt ollut, se koristeltiin puutarhamustikoilla ja mintun lehdillä. Oikein kesäiseltä kakku näytti niinkin.


 Yksi mökin lumoavimmista asioista on jokailtainern auringonlasku merenlahdelle


Juhannuskokko odottaa auringonlaskua


Koko perhe


Kesäyö on vaaleansininen


Lippu salossa läpi juhannusyön


Tässä vielä yksi kesäherkku, joka liittyy meillä mökkielämään ja jolla on tänäkin kesänä herkuteltu: mustikkakukko vaniljakastikkeen kera, ehkä ihaninta kaikista! Onneksi taitaa tulla hyvä mustikkavuosi...


Lopuksi vähän käsityöprojekteista. 

Lasten unisopet ovat vierekkäin mökin eteläpäädyssä. Niiden pidempi seinä on 215 cm pitkä, eli ylittää sängynmitan viidellätoista sentillä. Olen miettinyt ongelman ratkaisuksi monenlaisia sängynpääty-/hyllyrakennelmia. Ne ovat tuntuneet kuitenkin liian raskailta vaihtoehdoilta mökin pieniin unisoppeihin. 

Viimein päätin ratkaista asian kepeästi tekemällä jokaiseen sänkyyn napakan päätytyynyn, tarkoilla mitoilla niin, että tyyny täyttää sentilleen ylimääräisen tilan. Se toimii tarvittaessa myös hyllynä yöpyjän pikkutavaroille, esimerkiksi kännykälle. Tyynyjen alle on piilotettu pistorasiat.

Neljä noin puoli metriä korkeaa ja 80 cm leveää tyynyä toimii tarvittaessa myös ylimääräisenä, täyskokoisena varapatjana.


Ompelin tyynyihin irrotettavat päälliset. Vetoketju kiertää kolmella sivulla ja on siten hyvin helppo irrottaa pesuun. Helppo huollettavuus kun on mielestäni kaiken a ja o huushollinpidossa....


Ala- ja yläsängyissä on erilaiset päätytyynyt, voi valita fiiliksen mukaan


Ja jotta ei levottomien käsien tarvitsisi missään välissä aivan toimettomina sätkiä sylissä, aloitin uuden matonvirkkuutyön. Pitkästä aikaa! Tällä kertaa mustavoittoisen, koska mustaa matonkudetta on sattunut kertymään nurkkiin enemmän kuin valkoista.


Mansikanmakuisia kesäpäiviä!