Siperia on viime aikoina opettanut...

... iloitsemaan, jos päivälämpötila kipuaa selvästi yli kymmenen asteen. Juhannusta vietettiin mökkipaikkakunnalla tänä vuonna noin kahdentoista asteen lämpötilassa. Viisitoista olisi näissä oloissa tuntunut jo ruhtinaalliselta, mutta haaveeksi jäi.

Oltiin siis juhannus sisällä, me sekä sisko ja veli perheineen, yhteensä kuusitoista henkeä. Ja kuten aina, valmistelut aloitettiin tekemällä juhannuksen päätarjottava, suuri brita-kakku. Siihen kuuluvat luonnollisesti kesän ensimmäiset kotimaiset mansikat. Ja koska tänä vuonna kakku oli ison porukan takia tavallistakin muhkeampi, ja siinä oli näin ollen myös useampia kerroksia, keitti käly kerrosten väliin nuorista raparpereistä ihanaa raparperihilloa. Kirpeähkön raparperihillon, makeiden mansikoiden ja marengin yhdistelmä oli suussa sulava!

Muutenkin juhannuksen tarjoomuspuoli noudatti perinteistä kaavaa. Pöydässä oli useamman lajin kalaa, myös sillisörsseliä ja saaristolaisleipää, sekä tietysti kesän ensimmäiset uudet perunat. Saareen vietiin myös loput joululaatikot pakasteesta. Ne tosin oli tarkoitettu juhannuspäivän karjalanpaistin lisukkeeksi, mutta koska päätettiin, että sitä ei tällä reissulla tehdäkään, laatikot päätyivät juhannusaaton pöytään.

Viimeinkin saatiin myös lipputanko pystyyn. Liputus aloitettiin samantien juhlallisesti Suomen lipulla, joka liehui saariston navakassa pohjoistuulessa yli yöttömän yön, seuraavaan iltaan saakka. Sen jälkeen salkoon nostettiin sinivalkoinen isännänviiri.

Vaikka ulos koleaan viimaan ei juuri tehnyt mieli nenäänsä pistää, maisemat olivat kauniit mökin sisältä päin katseltuna. Ja kun matkassa oli tuttu, hauska porukka, keskikesän juhlapäivät kuluivat oikein mukavasti niinkin.

Muistelimme myös rakasta äitiä, jonka poismenosta tuli juhannuksena vuosi. 

Juhannusvieraissamme oli Lapista tulleita. Heidän ansiostaan pääsimme nauttimaan lappilaista hirven kuivalihasoppaa. Puikulaperunoita, porkkanoita ja kuivalihaa haudutettiin useita tunteja ja lopuksi haudutusliemi suurustettiin ja lisättiin reilu loraus kermaa. Vähän aineksia, mutta taivaallinen maku!

Projektit etenivät juhannusreissulla verkkaisesti, niin kuin toki kuuluukin. Kylppäri sai kuitenkin lähtöpäivänä lattialämmityskaapelit, josta homma jatkuu pian laatoitusvaiheeseen.

Näkymä kylppäristä eteisen kautta olohuoneeseen. Vasemmalla eteläpäädyn kaksi makuualkovia.

Myös muutama pistorasia saatiin tällä reissulla lisää. Makuuhuoneessakin syttyi lamppu ensimmäistä kertaa.

Olen pohjois-Suomesta kotoisin ja kaipaan aina kesäisin Lapin huikean valoisia kesäöitä. Täällä etelässä kesäyöt tummuvat varsin pimeiksi aivan keskikesää lukuunottamatta. Juhannuksena aamuyöstä yö oli sinisenkuulas vaikka sää oli pilvinen. Selkeällä säällä olisi ollut vieläkin valoisampaa, mutta vain ehkä muutaman ohikiitävän yön ajan. Sen jälkeen maisema alkaa yö yöltä tummeta kun päivä lyhenee, ja elokuun yleensä lämpiminä iltoina taivas on jo syvän musteensininen, jota tosin häikäisevän kirkkaat tähdet selkeällä ilmalla saaristossa valaisevat.

Ei vieläkään isännänviiriä!

Pääsimme viimein pariksi päiväksi mökille. Ennätysvähän mökkeilyä takana näin Juhannuksen alla, mutta pihaprojekti on sitonut meidät viime viikkoina kotiin . Mökillä kaikki oli kuitenkin suloisesti ennallaan.

Keittiö

Aamunäkymä sängystä olohuoneen läpi merenlahdelle, jota kaunistaa rivi vanhoja, harmaita venevajoja 

                                                                                                                                                                      

                                  

                                                    Kalastajan vaimon keinutuoli

Veimme viimein mökille lipputangon, joka on loistanut poissaolollaan mökkikallion laella jo pitkään. Mutta haaveeni isännänviirin vetämisestä salkoon kuihtui vielä tälläkin reissulla kokoon, sillä betoni-kehveli ei parin päivän reissumme aikana kuivunut niin kovaksi, niin että mies olisi suostunut nostamaan salon pystyyn. Hän ei kuulemma halunnut, että lipun lisäksi meillä hulmuaisi tuulessa myös tanko. Ehkä se oli ihan hyvä näkökohta.

Se saariston kolkka, missä mökkimme sijaitsee, on tunnettua haukivesistöä. Eikä turhaan, poikien virveleihin tarttuu päivittäin hauenvonkaleita. Nuoret miehet ovat alkaneet harjoitella myös kalojen jatkokäsittelyä, joka luonnollisesti kuuluu kalastajan perustaitoihin.

Koska ilmat ovat tällä hetkellä koleat, olemme saaneet nauttia mökillä kaminan tunnelmasta. Lämpimillä kesäsäillähän se ei useinkaan oikein onnistu, sillä kamina on tehokas lämmittäjä.

Lähtöaamuna mökkirannassa tapahtui erikoinen näytelmä. Joutsenpariskunta jälkeläisineen oli aamu-uinnilla, kun seuraan liittyi kolmas aikuinen joutsen. Normaaliääntely muuttui nopeasti rähinäksi, joka yltyi rajuksi tappeluksi, kun ilmeisesti urokset ottivat yhteen. Naarasjoutsen uiskenteli riitelevien urosten ja poikasten välillä estäen pienten joutumisen tulilinjalle. Välillä se osallistui sivummalta välienselvittelyyn pipattamalla kovasti ja läiskyttämällä siipiään. Urosten otteet kovenivat kovenemistaan, ja jossain vaiheessa ne nousivat vedestä maalle ja jatkoivat äänekästä tappeluaan lopulta metsään kadoten. Jäi epäselväksi, miten riita päättyi ja mikä oli sen syy. 

Mutta joutsenten maine tappelupukareina lisääntyi mielissämme entisestään, sillä täällä kotonakin juuri joutsenet ovat jatkuvasti uhittelemassa lajitovereilleen ja näyttävät käyvän toistensa kimppuun aina lähietäisyydelle päästessään. Aikamoisia kuumakalleja nuo aaltojen ulvut!

                                                   Tunnelmallisia keskikesän aikoja!

Iso hauki

Viimeinkin pääsimme käymään mökillä! Naapurisaaressa ympärivuotisesti asuva Uffe oli jälleen huoltanut veneemme moottoreineen, säilyttänyt sitä talven yli ja vienyt sen laituriimme odottamaan.

Sää saaristossa oli lämmin ja aurinkoinen ja oli aivan ihanaa tulla pitkästä aikaa mökille. Kaikki oli kunnossa. Ensimmäiseksi vietiin vuodevaatteet ulos tuulettumaan ja laitettiin sen jälkeen kahvipannu porisemaan. Oli niin onnellista nautiskella kesäkauden ensimmäiset kahvit mökin terassilla, ilta-auringon lämmössä, lokkien huudellessa ympärillä. Meren tuoksukin tuntui huumaavalta.

Pojat etsivät ensi töikseen kalastuspakkinsa ja virvelinsä varastosta, ja katosivat metsikköön

Pian tulikin soitto saaren takaa. Pojan onkeen oli tarttunut suuri hauki, jonka hän oli saanut väsytettyä ja vedettyä rantaan. Tarvittiin isää, sillä kala oli hurjan suuri ja vähän pelottavakin.

 

Ja olihan se, kuusi - seitsemän kiloa, arvioi isä

Isä tainnutti hauen, veljet ihailivat saalista

 

Tainnutuksen jälkeen haukea vielä mittailtiin

Auringon laskiessa kalamies palasi mökille komean saaliin kanssa

Ja sauna lämpiämään

Huhtikuisen auringon viime säteet saunan lauteilta

 Ja mökki kallion laella, hämärtyvässä illassa

 Haukia tuli illan mittaan vielä pari lisää. Mies fileroi niitä rakennusvalaisemen valossa.

 Seuraava aamu valkeni lämpöisenä ja lähes peilityynenä

Tulevan kesän projekteja ovat muun muassa talon eteläpäädyn terassin ja kaiteen loppuun rakentaminen. Puutavara ja aitaverkko odottelevat valmiina.

Myös tuleva kylppäri odottaa toimenpiteitä. Olen jo hankkinut sinne hanat lavuaariin ja suihkuun. Pitäisi valita vielä kaakelit ja ostaa lavuaari sekä wc-istuin.

Olemme pitkän pohdinnan jälkeen päätyneet polttavaan vessaan, viemärivessaahan ei meidän mökille saa. Hinta-laatu- (tai paremminkin hinta-ulkonäkö-) suhteeltaan sopivankin jo löysimme pihamessuilta joitain viikkoja sitten. Sunwindin uusi poltto-wc on siedettävän näköinen ja lähes siedettävän hintainenkin, tai ainakin noin 500-1000 euroa halvempi kuin muiden valmistajien vastaavat.

Menimme jo suurin toivein ostamaan pönttöä lähistöllä sijaitsevasta Sunwindin myymälästä, mutta harmiksemme saimme kuulla, että tuo malli tulee myyntiin vasta heinäkuussa. Äh, olisi ollut kiva jatkaa kylppärin rakentamista jos pöntön asentamisen edellyttämät toimenpiteet olisivat tarkkaan tiedossa jo tässä vaiheessa. Voisi kerrankin ennakoida fiksusti ja välttää siten pahemmat rakennustekniset munimiset. Odottelemme nyt Sunwindiltä luvattuja asennusohjeita, joiden niidenkin saaminen tässä saumassa kuulosti vähän epävarmalta.

No, lohdutukseksi kävin ostamassa lipputangon, lipun ja isännänviirin.  On ollut suuri puute, ettei ole voinut Juhannuksena vetää lippua salkoon koko yöttömäksi yöksi, eikä isännänviiriä aina, kun mökille saavumme. Mutta vappuna se toivon mukaan tapahtuu; viiri nousee salkoon sen kunniaksi, että isäntä on paikalla.